Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Koiramme/ Our dogs

Mikä olisikaan parempi hääpäivän lahja(5.9.2016) kuin ajokoira, ja jos ei tykkää mistään "normaalista" niin löytyy myös valkoinen ja karvainen ;)

Proudly Presend new family-member:

Ylpeänä esitämme uuden perheenjäsenen:

Istrian Hound / Istrianajokoira

Lordi 

homename/kutsumanimi Hipsu

 

             Father: BOR (import; Bosnia Herzegovina)

Mother: Lumi

Database:

 http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI38992/16&R=152

 

 

Metsästyskaudesta 2016/2017:

Siitä se lähti kun pentu tuli taloon, ja aloimme mustaterriereiden mukana juoksuttaa Hipsua metsässä pitkä hihna perässä. En uskaltanyt päästää ihan kokonaan irti, kun ei ollut tutkapantaa, eikä pennusta yhtään tiennyt mihin se mahtaisi lähteä, vaikka oli muita koiria mukana. Syötiin välillä herkkuja tehtiin suhdetta ettei kiinni ottamisesta tulisi ongelmaa.

Pikkuhiljaa edetiin, ja kun Hipsu oli 5kk saatiin oma tutkakin, ja juoksutus helpottui kun ei tarvinnut pelätä mistä koiraa etsisi.

Hipsun kanssa käveltiin _paljon_ metsässä, ja jokainen jäniksenkakka kasa käytiin tutkimassa yhdessä. Mustalla maalla oman haasteensa kahdelle täysin amatöörille tuo sekin että osaisi neuvoa pentua jäljelle, mutta kun sitä ei näe.. 

Näitä käveluretkiä sitten tahkottiin päivittäin enemmän ja vähemmän, kunnes se ensimmäinen rusakko löytyi: Hipsu lähti perään mutta pysähtyi katsomaan minua.

Minä huudaan Hyvä!Hyvä! ota kiinni! ja lähden äkkiä itse perään niin Hipsu myös lähti liikkeelle, rusakko oli jo vaihtanut pitäjää, mutta siitä alkoi se mahtava haku. Joka jäi sille päälle, hyvässä mielessä että seuraavalla kerralla Hipsu ei enää tarvinnut minua huutelemaan ja kävelemään vierellä.

Mikä tavallaan turhautti minua kun koira alkoi itse toimia, ja minusta tuli "turha" 

Saatiin hienoa ajoa melko usein, äänettömiä sellaisia, muutaman sadan metrin pituisia.

Kunnes mieheni ja veljeni olivat Hipsun kanssa metsässä, ja sille löytyi ensimmäinen metsäjänis eteen. Veljeni kuvaili ensimmäistä ääntä joka tuli Hipsusta että kauhea kiljunta, ihan kuin henkeä vietäisiin/ tai sattunut pahasti :)) Mutta ei, siellä Hipsu oli valkon perässä ja todellakin ÄÄNELLÄ. 

Sen jälkeen äänihuulet avautuivat ajossa, ja sen todellakin kuuli kun jänis/tai rusakko löytyi. Tässä kohtaa vain alkoi se että Hipsu ei enää anna kiinni metsässä, ennekuin kuin on todellakin tosi tosi väsynyt, ja silitikin temppuilee vähän. 

Ollaan jätetty se juoksemaan auton perään, ja houkuteltu makkaralla mutta eipä juurikaan auta. Sille ei nyt mahdeta ilman "lisävälineitä" mitään, mutta pääasia ovat onnistuneet ajot. Kaatoja ei saatu tällä kaudella, mutta sitäkin upeampi oli viimeiset päivät kautta.!

Hipsu lähti meidän kodin nurkalta kohti mökkirantaa= täysin yksin, me odotimme tien reunassa. Se löysi sieltä rusakon ja kuultiin ääni, juostiin metsätien reunaan vastaan mutta rusakko kääntyi ja meni pellon poikki. Ajo jatkui tien yli pitkälle kohti Lintumaata, jossa oli toinen metsästysryhmä omien koiriensa kanssa.

Toinen ryhmä myös kuuli koiran tulevan ja näki kun rusakko tuli hiekkatietä pitkin edellä ja koira aika paljon perässä. Kaato olisi tullut metsänpuolle,ellei juuri siihen olisi osunut mökkiläinen kävelemään..... Ajo jatkui siitä vielä ohitse, kunnes Hipsu oli tehnyt hukan ja kääntynyt takaisin. Me edittiin juuri autojen kanssa vastaan mutta koira oli jo jolkottelemassa omia jälkiään kotia kohden.

Se hyvä(?)puoli Hipsulla on, kuten isällään, että tulee omia jälkiä takaisin jos hukkaa eikä löydä sitä 15-20min kuluessa.

Tästä on todellakin hieno jatkaa ensikaudella, kun pääsee heti tosi toimiin kauden alettua! 

Mitä muuta kuuluu, niin Hipsu on ollut terve, ainoastaan kerran oli korva tulehtunut mutta mitään muuta ei ole ollut.

Ongelmana oli purenta hyvin pitkään, kun kaikki hampaat lähti kerralla, ja koira oli pelkillä ikenillä pari kuukautta. Kulmahampaat jotka tulivat ensin, pääsivät kaikki katkeamaan kun Hipsu repii kaiken luista tarhaelementteihin, ja painii kokoajan sakujen kanssa. Jännityksellä seuraan joutuuko kulmureille tekemään jotakin myöhemmin, jos alkavat tulehtua. Mutta eipä ajuri niitä tarvitse, kunhan nenä toimii ja päässä liikkuu jotakin muutakin kuin vain tukka :D 

Liike ja rakenne on Hipsulla mielestäni upea, unohtamatta turkkia (joka kyllä nyt melko ohut ja harva) Ja sen lihakset ovat tällä hetkellä todella hienon näköiset kun kausi juostu nin paljon, kunhan nyt itse jaksaisi pyöräillä tai muuten juoksuttaa sitä kesän että pysyisi noin mahtavassa kunnossa <3 

Vähän saisi olla luonne avoimempi, kun on epävarmuutta jonkun verran. 

Kuten jo kirjoitin, suuret ovat odotukset ensi kautta ajatellen, eikä pettymyksiä suvaita ;) 

 

9month

6months


5months

4kk / 4 months

©2017 Istrian hound; Hipsu | Venäjänmustaterrieri, Mustaterrieri kennel Finnkoshmar - suntuubi.com