Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

26.-27-5.2012 Viipuri/Pietari

 

Viipuri & Pietari 26.-27.5.2012

 

Ja taas olis Touranin nokka kohti Venäjää.

 

Auton starttaus kohti Riihimäkeä 26.5. klo 0300

Ja Anun & Murmelin autoon pakkaus 0400 ja sitten matka alkakoon kohti Nuijamaata.

 

Lemmikkipalstoilta perässämme Viipuriin rajalta ajoi Laura koirineen, ja rajalla olimme siis klo 0700, aivan kuten suunnittelimme.

 

Klo 0800 me pääsimme tullista pois, mutta Laura juuttui sinne kun ryhmämatkalaiset pääsivät väliimme. Odottelimme heitä tullin ulkopuolla ainakin n. 20-30min

 

Viipurissa olimme 40km ja alle tuntia myöhemmin, muistin varassa kun ajetaan puutteellisen navigaattorin kanssa, yllätyksekseni tulimme Viipuriin erikautta kuin muistin; Tulimme siis sieltä "nesteen" puolta, eikä "karusellista" vaikka niin olin muistavinani että ainahan sieltä puolelta tullaan.. Mutta silloin tulimmekin Helsingistä - nyt Lappeenrannasta.

 

Auton kanssa ajettiin näyttelyn portille ja siellä mies sanoi selvällä suomen kielellä "sata rublaa" ja niin pääsimme ajamaan auton kehän viereen sinne kentälle. 

Niinkuin muistelin, jos olisi madallettu auto ei tämä olisi mahdollista koska kun ajaa auton sinne kentän viereen, upottavaa savitietä pitkin, missä jotkin vanhat (rauniot?) tai muuten vaan isot kivet missä sellaisia lenksuja.. Sinne meinasi jäädä pohja ja nokka myös meidän normiautosta, onneksi teiniaika taakse jäänyttä eikä tarvinnut matalaa autoa pelätä :D

 

Auto parkkiin ja koirien passien kanssa telttaan ilmoittautumaan.

Passeja ei katsottu, vaan käteen lyötiin luettelo mistä piti oma koira hakea ja sen mukaan sai sitten numeron ja sai maksaa euroilla (35€)

 

Sitten hetki odottelua ja kehään. Onneksi sade oli jo loppunut, vaikka kentällä oli pitkä nurmikko ja se ihan märkää niin koira kyllä kastui.

 

Kehässä Junior uros aloitti, ja sitten olikin Taran vuoro mennä kehään.

Tara hienosti sai exc&jcac, vaikka siitä sanottiin että pulleassa kunnossa; koira jolla ei kylkiluiden päällä kuin nahka.. No mutta tuomari oli tällä kertaa sitä mieltä..

 

junior rop kehässä Tara juoksi taas kerran voittoon! Ollen siis rotunsa paras junior.

Tara on tämä uroksen nyt voittanut 4kertaa.

Sitten kehään tuli veteraani uros, ja Tara pääsi sitten sitä vastaan kisaamaan rotunsa parhaasta-tittelistä.

Uros voitti, vaikkei pystynyt juoksemaan kunnolla kun rrrrrakastui Taraan niin kovin ja kiskoi vain meitä kohti <3 

 

Niinpä tällä junior-ropilla tai lähinnä sertillä, Tarasta tuli VENÄJÄN JUNIOR MUOTOVALIO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mikä hienointa, ensinmmäinen titteli on rodun alkuperämaan, tähän ei Piratkaan pystynyt!

 

Sitten olikin Anun vuoro astua kehään Murmelin, etelävenäjänpaimenkoiran kanssa. Hienosti sieltä ROP tuli, vaikka poikaa vähän "peitsatti" pienessä kehässä.

Sitten olikin heti ROP kehän jälkeen vuorossa 1-ryhmän loppukehä.

Siellä ei taaskaan etskulle sijaa ollut.

 

Klo11 Matkamme jatkui Viipurista kohti Pietarin suurta maailmaa.

 

Matka sujui hyvin, kunnes autoon syttyi sellainen pyöreä huomiovalo...

Bling! ja merkkivalo tuli jäädäkseen. Miten hitossa voi joka reissu autossa olla joku vika!? Nyt ei sentään huomattu että puolet moottorista olisi tiellä, mutta mikä hiton valo toi nyt on.....

 

Ajoimme eteenpäin kohti KAD-moottoritietä, mitään "outoa" ei autossa tuntunut/kuulunut joten jalka konehuoneen puolle ja muiden mukana täysillä kohti hotellia.

 

Kartta kädessä laskimme risteyksiä, että missä kohtaa pitää alkaa hiljentää että pääsisimme oikeasta rampista alas ja keskustaan.. 

Sitten löytyi oikea; isot kaupat jää oikealle ja ramppi sinne myös kääntyy...

MUTTA......................

Tie lähtee poispäin kaupungista ja joka puolla "moottoritie"aitoja, joten ei pääse kääntymään toiseen suuntaan... EI VOI OLLA TOTTA!!!!!!!!!!!!

 

8,5km ajettuamme kävimme tankkaamassa jos joudutaan ajamaan Murmanskiin asti (1300km) 

Tankkasimme nesteellä ja fiksuna tyttönä menin kassalle selvittään hyvällä lontoonkielellä "We need brake oil, in car something wrong"

Hyvin yllättyneenä sain todeta ettei myyjä osannut kuin venäjää...Sitten näin öljypullot... Voi nolo!

Niissähän lukee suomenkielellä "Jarruneste" "jäähdytin neste" jne jne jne

Hienoa ketju Neste! Niinpä ostin jarrunestepullon, enää ongelma tulisi joskus olemaan mihin sitä laitetaan, mutta siitä myöhemmin.

 

Huoltoaseman jälkeen parisataa metriä, ja oli sellainen silta kohta, minkä navigaattori myös tunsi, vaikkei keskustoja tunnekkaan... Ja niinpä saimme auton käännettyä oikeseen suuntaan menemään.

Siellä risteyksessä PAKKO olla joku järkevämpikin tie, muttei kyllä missään vaiheessa tajuttu että olisiko pitänyt kääntyä ennen/jälkeen että keskustaan olisi päässyt....

 

Hotelli olikin tosi helpossa paikkaa, ja kartan avulla sinne päästiin kerrankin ilman harhaan ajoa.

Ja olimme hotellin pihalla klo 15

 

Booking.com sanoi ettei Hotellissa ole parkkipaikkaa, mutta olihan siellä, ainakin n. 10auton piha.

Eka asia siis ok. Ja sitten seuraavan propleeman pariin; jos booking sanoo että koirat sallittu niin ovatko ne, vai "sallittu" kuten viimeksi....

 

Astuimme hotelliin sisälle ilman koiria, ei ongelmaa. Hotelli piti maksaa heti, ja siinä vaiheessa sanoin  että meillä on 2 koiraa mukana.

Taas kielenä vain venäjä, ilman google kääntäjää...

Yritin sano "twa shabaki" lopulta respan täti sen tajusi, ja alkoi pudistaa päätä, Siis mitä?! Ei oo todellista taas kävi näin..

Sanoin että "Niet-malenki" niinkuin Ei-pieniä, ja yritin selittää paljonko maksaa rublia tuoda koirat->  tässä vaiheessa respa tajusi varmaan käsiliikkeet väärin kun näytin iiiisoa koska alkoi toistaa "malenki" ööö.. eihän ne koirat pieniä ole.. mutta menkööt, juu pieniä ovat.

 

Maksettiin huone, koirista ei mitään. Käytiin ensin katsomassa huone, ja sitten vietiin koirat.

 

Myöhemmin kävin hakemassa respasta wifi salasanat niin jopas siellä alkoi huuto, selvästi ei tykännyt isoista koirista mutta päätin olla kuten en mitään tajuisi, hymyillä vaan ja uudelleen pyytää wifi-internet.

Sitten menin takas huoneeseen, yllättävää että netti toimi puhelimessa niinkin nopeasti.

 

Sitten lähdimme katsomaan oliko naapurissa myös kauppa, vai mikä se kuva oli mikä nähtiin hotelliin tullessa.

Juu kauppa sieltä löytyi ja sitä paikallista skumppaa ;) aaaah alle 2€ pullo- pakko olla hyvää :)))

 

Koirille ruokaa ja sitten mietittiin mitä tehdään..

Lopulta vietiin koirat autoon ja itse syömään hotellin naapuritalossa olevaan ravintolaan. Ravintola oli hieno, mutta taas se kielitaito.. voi moro. Yksi mies tarjoilia osasi jonkin verran englantia ja kun pyysimme kanaa, sanoi hän että tämä on ravintola, kanaa on mäkkärissä.

Selvä.. eli otamme jotain lihaa.. 

tarjoilia sanoi meillä vain "Kura" ja se kirjoittettiin "kypa" ja sitten vain odottelimme mitähän meille tuodaan...

 

Ensin tuotiin iiiisot oluet, kuten tapoihimme kuuluu ;)

Ja sitten tuotiin sellainen rehulautanen, missä jotain ituja, tilliä,kurkkua,tomaattia jne sekä vaaleaa leipää.

kurkku ja tomaatti ok, mutta ne muut rehut.. yök.. Anu niitä söi, mä yritin parhaani mutta ei kyllä mitenkään ollut minun makuun ne..

 

Lopulta saimme pääruokamme; Pari niveltä ja perunan siivuja kuorineen..

Joo.. Mitähän tosta nivelestä pitäis syödä.. Se jäi kyllä arvoitukseksi.

Sitten lasku, mikä oli mielestäni kallis, jotain 20€ muistaakseni.

 

Siitä jatkoimme hakemaan koirat ja käveltiin korttelia ympäri, sekä istuskeltiin hotellin toisella puolella olevassa isossa puistossa. Tämä hotelli oli kyllä sellainen mihin kelpaa tulla uudelleenkin. (mikäli enää ikinä koiria sinne huolivat)

 

Puistolle paikalliseen tyyliin, meidänkin oli pakko ostaa läheisestä kaljakioskista pari olutta ja takas puistoon, ettei niinkuin erotuta paikallisista ;)

 

Oluiden jälkeen oltiinkin niin vauhdissa, että päätimme alkaa korjata auton valo-ongelmaa.

Okei, eli kerrataan; autossa palaa pyöreä valo -> jarrut ei rahise, joten vika oltava jarrunesteen puutoksessa.

Nokkapelti auki, ja selvittämään mihin sitä laitettais.

Siellä oli näkyvissä 5 korkkia, muut olivat moottorin kanssa pakattu sellaisiin laatikoihin.

Sitten aloitettiin tunnistus:  Ensin varmat:

1. Tuulilasin pesuneste. 2. Jäädytinneste 3. "normaali" öljy

4. öö.. liikaa kuskin puolla ja pieni korkki  5. öö.. liian vaikeessa paikkaa, siellä ihan perällä, melkein tuulilasin "alla"

 

No niin, pakkohan sen on olla se vaikeessa paikkaa mihin ei pullo mahdu, kun siellä lukee joku b:lla alkava sana mistä ei saa selvää.

 

Korkki auki, ja enää ongelma millä sitä öljyä sinne sais.. 

Näyttelyluettelosta kansi irti ja siitä tehtiin sellainen "kaukalo" mistä valutettiin se öljy oikeeseen reikään. Se ei kyllä ollut vähissä, mutta ainahan sitä voi lisää laittaa.

Tietenkään se ei auttanut ja se perhanan valo paloi edelleen.

Palakoot, kun ei kerran tykkää sammua vaikka mitä koitettiin, niiiih!

 

Sitten nukkumaan ja aamulla joskus 8 menimme etsimään missähän se hotellin aamupala on..

Respan iloiselta tädiltä kysymään "saftra" ja sitten alkoi kauhea selitys, ja saatiin pienet laput missä luki juuri tuo aamiainen, joten ainakin se ymmärsi mitä etsimme, ja sitten selitti respa että "tre"  lähdimme sitten 3.kerrokseen etsimään aamiaista.. 

 

Siellä tavallinen hotellin käytävä, ja tavallisia hotellin ovia..

Me etsimme jotain aukeaa aamiaistilaa, mutta onneksi huomasimme että yhdessä ovistä luki "Cafe" ja sieltä paljastui aamiaispaikka.

 

Aamiaiseksi sai pikakahvia, lasin vettä sekä riisiä jauhelihapihvin kera.. 

Niin joo, sai myös leipää ja sitä kauheaa klönttimakkaraa jonka varastin Taralle kehään evääksi ;)

 

Näyttelypaikka löytyi myös helpolla, kiitos hyvän karttakirjan! Auto jätettiin heti tien viereen parkkiin, ja siinä olikin hyvä paikka sitä kokopäivä pitää, koska meidän kehä on klo11 ja anun 15.30..

 

Näyttelyssä oli 2 sikapitkää jonoa, ekaan mentiin koirien kanssa ja toiseen samaan sillä ekan jonon todistuksella numerot ja maksamaan.

 

Me suomalaisina etuiltiin, eikä menty ollenkaan siihen 1. jonoon,vaan suoraan ilman koiria siihen numerolappu jonoon ;)

Lopulta oli meidän vuoro, taas kielenä vain venäjä, onneksi rodun ja koiran nimen osaan sanoa niin että hekin ymmärtävät.

Ja koira löytyi taas luettelosta. Nyt oli maksun aika, ilmojne hinnoiksi oli laitettu 1200rub eli n. 28€  yleensä kun nuo näyttelyt aina ottavat suomalaisilta vain euroja, oli minulla nyt niitä vain mukana taas.. 

30€ tarjosin ja minulle sanottiin että vain rub, mutta hän soittaa jollein, ja selittää. Onneksi Anulla oli kasa rublia ja saatiin molemmat koirat maksettua niillä ja ongelma poistui :)

Meidän ei onneksi tarvinnut taaskaan mennä siihen toiseen jonoon, vain venäläiset, niillä terveystodistuksilla joutuvat käymään siinä tarkistuksessa, thänk gaad Suomi!

 

 

Meidän kehässä tällä kertaa, jouduimme tyytymään 2. sijaan juniorluokassa, narttu jonka olemme voittaneet 2 kertaa, päihitti meidät suomalaisella tuomarilla.

 

No mutta, mitäpä sillä., Tara pitäisi saada juoksemaan kehässä iloisesti ja k-o-v-a-a mutta minkäs teet kun ei halua juosta niin ei halua. Kehän ulkopuolla kyllä virtaa löytyy.

 

Sitten mietimme kehdataanko mennä selittämään Anun kehään että voisiko ainoan etelävenäläisen ottaa johonkin väliin jo aikaisimmin.. 

Mutta siellä kehässä oli käynnissä erkkarit, joten ei nyt ainakaan.. 

Otimme luettelon  ja piirsimme viivan etskun kohtaa heti erkkarin alle ja eikun kehäsihteerille sitä näyttämään.

Kehäsihteeri piirsi viivan siihen rotuun joka oli nyt menossa.. höh, ei se tajunnut :(

 

Sitten näin dobermannin kanssa tutunnäköisen naisen, sen on pakko olla lemmikkipalstoilta Maris. Äkkiä hänen luokse ja pyytämään tulkiksi, ja Maris tulikin heti ja niinpä etsku olisi kehässä ennen klo 14

 

Lopulta etsku huudettiin kehään 13.30. ja Ropin jälkeen kotimatkamme kohti Suomea alkoi.

Kello oli 14.45 kun Mäkkärin kautta matkamme jatkui - kohti sitä KAD risteystä jossa viimeksi jouduttiin ajamaan n. 9km väärään suuntaan.

 

Kuinkas ollakkaan; Taas kerran, ei ole risteystä missä saisi kääntyä vasemmalle.. aidat edessä ettei tosiaan mitään u-käännöksiä tehdä.

EI HITTO! Niinpä taas kerran: 9km ohi risteyksen, 9km takas ja sitten tarkkana  ja rampista ylös ja olimme saapuneet KAD tielle, ja menossa vielä oikeaan suuntaankin. Jeeee!

 

Lähdimme KAD-tieltä, prisman jälkeen "vanhalle" tielle, vähän matkaa ajettuamme oli edessä paha kolari, siellä vanha mies roikkui kuolleena autosta, ja ambulanssit vain lähtivät pois, eihän ne kuollutta suomessakaan kyytiin ota. Ruumista ei oltu otettu irti autosta, eikä peitetty :((

Poliisit potkivat auton osia pois tieltä ja ruuhkassa jouduimme ajamaan ihan kolariauton vierestä ohi.

 

Klo 16.40 Olimme viipurin kohtaa, ja lopulta n. 17.15 olimme tulissa. Siellä ei ollut ketään muuta kuin virkailija.. Ei jonoa, ei mitään, ei ketään.. Outoa..

Alle 5min ja venäjän tullista olimme läpi, samoin suomen tulli, pari autoa siellä sentään ja n. 5min sielläkin olisi mennyt mutta kun lemmikkipalstoilla sanottiin että _AINA_ punaista linjaa koirien kanssa pitää mennä, Aina! niin nyt ekaa kertaa elämässä mekin lain kuuliaisesti mentiin. Huhuiltiin ja huudeltiin mutta missään ei ollut ketään, vain passintarkastaja muttei siellä tullissa ketään.. käveltiin ympäri sitä tilaa ja ihmeteltiin mitäs nyt.. 

No äkkiä autoon ja menoks kuten yleensäkin.. Ketään ei edes katsonut autoon suomen tullissa vaikka autossa olis istunut 5 muutakin ihmistä.

 

Sitten Lappeenrannassa oli pakko ottaa vielä maksullinen kuva itsestään poliisien kameran merkeissä, onhan se kiva aina postia saada vähänkuin matkamuistona jälkeenpäin... vai oliko se niin...

 

Klo 20.16 olimme taas Riihimäellä ja siitä kotiin tasan tunti. Ysin jälkeen olimme Taran kanssa taas kotona.

 Auto kesti vaikka valoja paloi, hienoa!

Olisi varmaan aika soittaa taas huolto autolle..

Töissä vielä viisasteltiin että autosta vaan palat kuluneet loppuun ja plää plää plää.

Olihan ne palat loppu, samoin levyt hajonneet, ja puhaltimet nokalta, ja puslat,ja laakerit, ja jotkin suuttimet, ja ja ja ja... Hyvästi moldovan matka tältä vuodelta.

©2017 26.-27-5.2012 Viipuri/Pietari | Venäjänmustaterrieri, Mustaterrieri kennel Finnkoshmar - suntuubi.com